” Hulinaviikonloppu”

Tulipahan vietettyä oikein kunnon rentoutumis-viikonloppu. Lauantaiaamuna herätys klo 6.00, ja klo 7.00 tarttaus ja puoli kaheksan puotiin ja siitä Päätalotorille laittamaan myyntipöytää kuntoon. Taivas oli harmaa ja ripisteli vähän vettä, mutta eipä mitään, pomolla oli iloinen yllätys, oli laittanut katoksen asuntovaunun yhteyteen, ja pääsin katoksen alle, niin eipä kastunu. No oikeastaan tästä toritapahtumasta ei sen enempää, kuin että olinpahan taas mukana, tuotot jäi olemattomiksi, mutta pääasia, että sain tuotteitani mainostettua ja sain muutaman työtilauksen. Porukkaa torilla oli, mutta ois sopinu enemmänkin.

Kun tästä torihulinasta selvisin, matka jatkui vanhan koulukaverini luo ja saunoimme ja laittauduimme seuraavaan juttuun, eli vuoden -63 syntyneiden tapaamiseen, eli niiden ihmisten kans, ketkä olivat koulussa yhtä aikaa. No koululuokka oli vähän pienempi kuin sillon aikoinaan, mutta kun lasken äkkiä, niin meitä oli koolla parikymmentä entistä vanhaa nuorta eli 50v., kaikki ei oo vielä täyttäny.

Aloitimme klo 16.00 Herkossa ja kerroimme kuulumisia, söimme ja vähän joimme ja pääasia että hauskaa oli. Olihan se vaan niin  vaikea saada kuulumaan meidän ikäluokan musiikkia, mitä me aikoinaan kuunneltiin. No ainakin kaksi laulua kuulu eli Reetun shingiskhan ja arvaappa tanssittiinko ja hoilattiin ja sitte kuulu joku toinen hitaampi, mutta enpä muista nimeä, voi niitä aikoja… 

No sitten kun Herkosta lähettiin, ajelimme taas yhen vanhan entisen nuoren luokse ja siellä laitoin sitten viralliset juhlavaatteet päälle, koska lähdimme vielä härkäjuhliin ja olimme oman kullan kanssa tehty treffit, ja sitten tanssittiin humppaa, valssia, jenkkaa, tangoa, foxia. Osallistuinpa vielä tikanheittoonkin siinä sivussa ja tulin toiseksi ja sain palkinnoksi jonkun KARHU- merkkisen liinan. Kellon ollessa 1.30, käänsimme rellun nokan kohti kotia. Eli kun on vielä nuori, jaksaa 18 tuntia huhkia tuosta vaan, ei ongelma, tietysti se riippuu mitä tekee. No kyllähän se seuraavana päivänä makuutti, mutta kyllä me isännän kanssa haimme halkokuorman ja niitimme heinää ym.

isoa nisua

Nyt on jo uusi aamu ja leivon pitkästä aikaa ihan oikeaa pullaa, täytyy olla vierasvaraa, koska joitakin kesälomalaisia odotan kylään jossain vaiheessa. Huomenna taas 4H-hommiin!

Lopetan tämän tarinan erään kauniin laulun sanoihin: Jokaiseen päivään niin paljon mahtuu, sydämmessäin, mä toivon että jatkuu, elämä näin ja kuljet aina rinnallain...

korvapuustia, voipullaa, solmupullaa